Musiikkibisnes on kylmä ja kateellinen kumppani. Oma menestys ei koskaan riitä, sillä musiikkibisneksen silmät kiinnittyvät kuitenkin johonkin toiseen: “Mikset voi olla kuin tuo nuorempi tuolla, hänen musiikkinsa myy enemmän levyjä ja uppoaa geneerisemmällä soundillaan kansan syviin riveihin?” Musiikkibisneksessä artistin oma taiteellinen visio ilman kompromisseja on harvoin se, mikä myy eniten levyjä, ainakaan pitkään. Tanssii Tähtien Kanssa-sarjan housebändin solistinakin tunnettu Antti Koivula päätti, että elää jatkossa suhteessa musiikkibisneksen kanssa omilla ehdoillaan. Tämä päätös johti jopa artistinimen muutokseen: Antti Koivula on nyt Toinen Antti. Päätöstään nimenmuutoksesta hän kommentoi sähköpostissaan näin:

“Soolomusan tekemisen keskiössä on minulle henkilökohtaisuus. My First Bandin jälkeen sain mahdollisuuden käynnistää soolouraa Kaiku Recordings-diilin myötä maan parhaimpien pop-kirjoittajien ja tuottajien avulla. Vaikka opin tuona aikana paljon, väsyin metsästämään Kaiulla valtavirran kuuloista mieskertojaa itsestäni. Prosessissa kadotin näkemykseni, musiikillisesti itseni, uuvuin ja päädyin terapiaan.”

Koivula onkin nykyään helsinkiläisen indielevy-yhtiö Bianca Popin riveissä sooloartistina, Toisena Anttina, varustettuna edelleen omalla vahvalla taiteellisella näkemyksellään ja tällä kertaa myös vapaudella toteuttaa sitä sydämensä kyllyydestä. Tästä toimii selkeänä esimerkkinä miehen uusi single Alien, jota pääset kuuntelemaan tästä: https://open.spotify.com/track/2LuNgvKVxMyt7CcI70DITS?si=b5a1ed25565b49e3

Alien on instrumentaatioltaan melko minimalistinen kappale, joka rakentuu keskitempoisen, yksinkertaisen kick-snare rumpuloopin päälle. Melodiset elementit ovat ajoittain suhteellisen kokeellisiakin, esiintyen esimerkiksi korkeiden vokaalisämplekikkailuiden muodossa. Instrumentaatio on toimivaa, ja se täyttää roolinsa tämän pääasiassa laulun pohjalle rakentuvan kappaleen yhtälön tasapainottamisessa.

Toisen Antin kiistämätön laulutaito ja monitulkintainen lyriikka ovat ne elementit, jotka saavat kappaleen erottumaan joukosta. Kappaleen falsettikertosäe on suorastaan koukuttava, ja sanon tämän ihmisenä, jolle nykyajan suomenkieliseen musiikkiin sisään pääseminen tuottaa yleensä helvetillisiä vaikeuksia. Kertosäkeen kitara luo loistavasti tunnelmaa, ja toimii kontrastina säkeistöjen pelkistettyyn, lauluun keskittyvään ilmaisuun.

Sanoitusten puolesta Alien on samaan aikaan sekä temaattisesti selkeä että monitulkintainen. Kappale on tunnustus: “Äiti, mä oon alien.” Vaikka lyriikka voi kuulostaa hassulta, se kommunikoi mielestäni ulkopuolisen asemaa yllättävän toimivasti. Se, mitä tämä ulostulo kullekin tarkoittaa, on tietysti kiinni kuulijasta itsestään. “Mun ajatuksii ei saa kertoo kenellekään, jos mä kerron niin oon varma, että yksin jään”. Helpoin, temaattinen “low-hanging fruit” olisi kappaleen tulkitseminen jonkinlaisena seksuaalivähemmistöanthemina, jossa kappaleen kertoja paljastaa äidilleen todellisen minänsä, mutta biisin hienous onkin mielestäni siinä, että tämä on vain yksi mahdollisista tulkinnoista, ei eksplisiittisesti ainoa. Luulen, että tästä biisistä voivat ammentaa omaan tilanteeseensa vertaistukea hyvin moninaiset ihmiset, ja se kertoo sanoitusten vahvuudesta. Ironisesti, toteuttaessaan vihdoin vapaasti omaa taiteellista visiotaan listamenestyksen jahtaamisen sijaan, Toinen Antti on onnistunut luomaan kappaleen, jossa itse näen jopa potentiaalia radiosoittoon. Erittäin onnistunut suoritus.

Alien on viimeinen Toisen Antin uutta pitkäsoittoa edeltävä single. Itse albumin julkaisupäivä ei ole vielä tiedossa, mutta Alien-kappaleen musiikkivideon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=kdpIGxAKjwo

Loistavaa viikonloppua kaikille, tapaamme taas maanantaina tavallisen blogipostauksen parissa!